Nauta on sosiaalinen nautiskelija

Nauta on älykäs ja sosiaalinen eläin, joka käyttää valtaosan ajastaan syömiseen, märehtimiseen ja lepäämiseen.

Naudat muodostavat kiinteitä ystävyyssuhteita lauman sisällä. Osa naudan sosiaalista kanssakäymistä on lauman muiden jäsenten nuoleminen sieltä, minne ne eivät itse ylety. Se on osa naudan kehonhoitoa, mutta myös yksinkertaisesti miellyttävän tuntuista.

Nauta on laumaeläin, joka luonnontilassa elää pienissä sukulaislaumoissa. Luonnontilassa lehmät hoitavat vasikoitaan seuraavan syntymään asti. Aikuinen nauta on hidas lämpiämään uusille tuttavuuksille, joten laumoihin otetaan harvoin uusia tulokkaita lauman ulkopuolelta. Laumat kuitenkin vaihtavat sonnia muutaman vuoden välein, joten sisäsiittoisuusaste ei pääse turhan korkeaksi.

Leikki on vasikalle tärkeä asia, joka valmentaa sitä aikuisen naudan elämään monella tavoin. Leikkiminen opettaa vasikkaa hallitsemaan kehoaan ja tunteitaan tilanteissa, joissa se kokee olonsa uhatuksi. Lisäksi leikissä opetellaan tärkeitä sosiaalisia taitoja. Myös nuoret naudat kirmailevat ja kisailevat keskenään.

Pikkuvasikoina aikaa yhdessä viettäneet naudat viihtyvät toistensa kanssa paremmin kuin uusien tuttavuuksien seurassa myös aikuisina.

Naudoilla on tiukka hierarkia eli arvojärjestys, jossa arvojärjestyksessä alempi eläin väistää ylempää. Arvojärjestys ei kuitenkaan ole suoraviivainen, vaan se muodostuu kahdenvälisistä suhteista. Pahnanpohjimmainen voi siis olla hyvää pataa ylimmän yksilön kanssa. Järjestelyn tarkoitus on välttää konflikteja lauman sisällä.

Nauta on saaliseläin. Sen takia se reagoi voimakkaasti, kun se kokee olonsa uhatuksi. Naudan luonnollista elinikää ei tiedetä tarkkaan, sillä luonnossa nautoja ei enää elä.

Alkunaudat kuolivat sukupuuttoon tiettävästi 1600-luvulla. Kesynautoja ei luonnossa elä, mutta väljästi lähes omissa oloissaan eläviä nautalaumoja kutsutaan luonnontilaisiksi laumoiksi. Näitä laumoja seuraamalla on tutkittu nautojen luontaista käyttäytymistä.

Highland-lauma - kuva: Suvi Korpi